sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Nahkalaukku

Nahkalaukku, mikä on odottanaut valmistumistaan jo useamman kuukauden. Ensin suunnittelin, mietin kokoa, sitten leikkelin nahkaa, valmistelin ja mietin. Pohdin ja mallailin. Tein etupuolen laukusta kuvahaulla löytyneen laukun inspiroimana. Se jäi siihen. En tiennyt mitä teen toiselle puolelle laukkua. Sitten löysin kirpparilta muutamalla eurolla pussilakanan mikä sopi hyvin sisälle. Siitä suunnittelu taas jatkui.




 Kun vihdoin sain laukun etupuolen ja takaosan suunniteltua ja leikeltyä, liimailin nahkaliimalla palaset reunoista kiinni, jotta ompelu olisi helpompaa. Ompelin nahkapalat yhteen. Sitten iskikin tauko, jälleen. En tiennyt miten ihmeessä ompelisin vetoketjun, sillä nahkakerroksia tulisi niin paljon vetoketjun tikkaukseen, ettei ompelukoneeni siitä selviytyisi. Katselin keskeneräistä laukkua ohimennen ompelunurkkauksessa ja ehkä jo vähän luovutin. Laukku odotti siinä tilanteessa varmaan yli kuukauden, kunnes päätin että nyt en ompele muuta ennen kuin laukku on valmis. Sitten ei auttanut muu kuin tarttua uudestaan hommiin, jotta voisi ommella muutakin.







 Mietin miten vetoketjun ompelisin ja päädyin lisäämään nahkakaitaleen ja kääntämään sen sisäpuolelle. Niin ei tarvitsisi miettiä kuinka vetoketjun ompelee ja tikkää päältä. Loppujen lopuksi en edes tikkauksia tehnyt, ja vetoketju olisi siis voinut olla päälläkin. Olkahihnan tein 3 nahkapalasesta, mitkä taitoin ja ompelin yhteen ja sitten letitin.





 Toinen puoli laukusta noudattelee samanlaista linjaa. Tämän tosin tein pajon yksinkertaisemmin. Halusin kuitenkin jotain pientä toisellekin puolelle, koska pelkkä ruskea nahka näytti jotenkin tylsältä. Harmittelin myös kun ei ollut mitään koristeniittejä tms. mitä olisi voinut miettiä tähän.



 Tässä pilkottaa hieman sisäpuolta, mikä on siis kierrätettyä raitapuuvillaa. Laukku on sopivan tilava kalenterille, papereille ja rahapussille. Sisältä löytyy myös yksi vetoketjutasku mihin saa vaikka avaimet, niin ei tarvitse niitä kaivella laukun pohjalta.

Olkahihnan kiinnitykseenkin jouduin soveltamaan. Letittämisestä johtuen liitoskohdista tuli niin paksut, ettei kone olisi siitä selvinnyt. Käsin yritin, mutta eihän tavallisen neulan kanssa hommasta mitään tullut. Jollain virittelyllä sain kiinnityskohdista tuon näköiset. Toivottavasti kestää menossa mukana! Rinkula on kierrätetty aiemmasta laukustani, mikä sanoi jo sopimuksen irti. Hihna on sen verran pitkä että laukkua voi kantaa pään yli, mutta menee myös hyvin saman puolen olalla.







Olipahan projekti, mutta vihdoin tuli valmista. Kauneusvirheitä löytyy, mutta täytyy sanoa että pitkästä aikaa koin todellista ompelun onnistumisen riemua. Monesta vaikeasta kohdasta tuli selvittyä, kuitenkin ilman valmiita kaavoja ja täysin ilman ohjeita. Eikä nahan ompelustakaan ole sen enempää aiempaa kokemusta, kuin pieni yksinkertainen kännykkäkotelo. 
Tämä pääseekiin heti käyttöön ja tositoimiin, sillä minulla puhaltaa elämässä taas jälleen totaalisesti uudet tuulet ja vaihdan työpaikkaa ja istahdan myös samalla koulunpenkille jatkokouluttamaan itseäni. Ja otin myös uuden urheilulajin opeteltavaksi. Tässä siis todennäköisesti verkkainen julkaisutahti jatkuu kaiken hässäkän keskellä, mutta tuskin ompelukoneet täysin hiljenee. Mukavaa syksyä kaikille!





P.S.
Ja kaikkihan tietysti haluaa varmasti nähdä ja tietää kaavan. Tässä sen on, eräässä yövuorossa piirretty aamuyöllä.
Laukun mitoiksi tuli: korkeus 27cm ja leveys 36cm, olkahihna 70cm





6 kommenttia:

  1. Onpas upea laukku! Ihanaa pintaa. Onneksi jaksoit nähdä vaivaa ja tehdä tämän valmiiksi saakka. Nahan ompelu kotikoneella on kieltämättä aika haastavaa, varsinkin jos on monta kerrosta. Itse ompelin taannoin useammankin nahkalaukun ja siinä kyllä tuli ikävä teollisuuskoneita, joilla olisi saanut homman onnistumaan kunnolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä tyytyväinen että tein loppuun saakka, vaikka välillä vastusti. Kotikoneella sai kyllä miettiä miten toteuttaa ettei tule liian paksuja kohtia, mistä kone ei selviäisi. Mukavaa vaihtelua tuo nahkan ompelu oli, kun pitkään tullut taas vain joustavia ommeltua.
      Kiitos Hanna Mi!

      Poista
  2. Selviytymistarina! Makee laukku, eipä toista kävele vastaan, mikä on ihanaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se onkin mukava puoli että kaikki omatekemät on uniikkeja :)
      Kiitos Hieno tar!

      Poista
  3. Tämä on tyylikäs! Hyvä että teit loppuun, kannatti! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käytössä se on nyt lähes päivittäin ollut, että todellakin kannatti :)
      Kiitos Johanna.

      Poista