keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Käsitöitä lapsuusmuistojen siivittämänä

Vaapulan blogissa on ollut syksyn mielenkiintoisia haasteita. On ollut mukava seurata taitavien käsityöihmisten erilaisia töitä ja ihanaa kun joku jaksaa järjestää näitä haasteita. Itse tykkään kovasti niihin osallistua, kun haaste antaa aina hieman lisäpotkua käsityö harrastukselle. Osallistuin lapsuusmuisto-osioon. Mietin miten lähestyisin aihetta, ideoita oli monia ja oli vaikea päättää minkä niistä toteuttaisi..



Syksy on ollut ihanan lämmin ja aurinkoinenkin. Tyttö on keräillyt usein vaahteranlehtiä ja eräänä päivänä ulkoillessa sanoi että haluaisi maalata niitä. Muistin kotona olevan kangasvärejä ja siitä se ajatus lähti. Omissa lapsuusmuistoissa muistan kuinka tykkäsin lapsena kovasti piirrellä ja askarrella ja erilaisia töitä kertyi niin kotona kuin koulussa. Vieläkin on tallessa joku ala-asteella tehty penaalini ja yläasteella neulotut villasukat ja ommellun paidan käytin reikäiseksi asti. Ja muistan kuinka kaiversin kipsityötä melkein itku silmässä, muutaman kolon siihen sain aikaiseksi, mutta valmista tuli. Ei ne tekeleeni niitä kauneimpia ja taidokkaimpia ollut, mutta sitäkin rakkaampia. Ja ai, kun olin tyytyväinen omatekemiin juttuihin! Siitäkin syystä olen tyytyväinen että olen hypännyt käsitöiden pariin, vaikka välillä olen valmis heittämään koneet ikkunasta ulos, niin kyllä se silti on ihana sanoa lapsen paitaa ihastelevalle, että ihan ite tein.

Tyttö valikoi kankaat mihin maalaa. Yhdessä katsottiin värit ja sekoitettiin keltaista ja punaista syksyn väreissä. Tyttö maalaili innokkaana lehteä ja yhdessä painettiin se kankaalle, eikä tietenkään pienistä virheistä ja maalin leviämisestä välitetty. Tyttö vielä lisäksi maalaili vapaasti violettia kimallemaalia lehden ympärille.







Ja kas kummaa, poikakin innostui asiasta ja halusi tehdä itselleen tyynyliinan. Joten siitä rohkeasti otti pensselin ja maalin ja alkoi hommiin. Poika silloin tällöin pyytää että saisi ommella ja usein annankin jotain tilkkua ommeltavaksi. Nyt tulikin pojalta hyvä idea tehdä tyynyliina itse, se onkin mukavan helppo tehdä. Yhdessä katsottiin mittoja tyynystä ja leikattiin kangas, lähes omatoimisesti poika sitten ompeli saumat kasaan. Kun tyynyliina oli valmis, poika samantien vaihtoi sen itselleen ja oli oikeinkin tyytyväinen itse tekemästä tyynyliinasta. Ja ehkäpä vielä tyytyväisempi oli äiti :)

















Tässä valmiit tuotokset; pyjama minun ompelemana. Tyttö muistaa kyllä mainita kuinka teki kuvan ihan itse. Ja pojan itselleen tekemä tyynyliina, josta heti muodostui lemppari. Raitakangas (ylempänä kuvassa) vielä odottaa mitä siitä tulisi, sitä ei tyttö vielä osannut päättää tehdäänkö tyynyliina, mekko vai pyjama. Toivottavasti näistä jää omille lapsille mukavia muistoja.






Kiitos Vaapula! Oli mukava osallistua haasteeseen!




18 kommenttia:

  1. Voi miten ihanat jutut olet tehnyt lasten kanssa yhdessä! Varmasti säilyy lasten mielissä pitkään, miten saivat ihan itse osallistua ja tehdä :). Ihanat värit pyjamassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lasten kanssa onkin aina mukava tehdä ja touhuta, kun he ovat usein niin ennakkoluulottomia kokeilemaan ja ideoita syntyy tuosta vaan.
      Kiitos Hanna!

      Poista
  2. Ihana ajatus oli tehdä työ yhdessä lasten kanssa. Voi hyvin kuvitella, miten onnessaan he kangasta maalasivat:-) Ihanat työt valmistuikin :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkäsivät kyllä paljon maalata ja poika jo suunnitteli joululahjojakin mummoille kun ompelusta tykkää. Toivottavasti ehditään toteuttaa!
      Kiitos Kanneli!

      Poista
  3. Tulipa hyvä mieli tästä postauksesta! :) Mielenkiintoinen näkökulma haasteeseen, hyvien muistojen siirtäminen yhdessä tekemisen kautta. Se on niin totta, lapselle on elämys saada tehdä itse, varmasti nämä suloiset aikaansaannokset jättävät kivoja muistoja niin lapsille kuin sinullekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Halusinkin lähestyä haastetta vähän eri näkökulmasta, ja oli mukava löytää keino tehdä se omien lasten kanssa. Käsillä tekemällä saa helposti onnistumisen kokemuksia ja niitä hyviä muistoja, kun joskus katselee jotain vanhoja tekemiään juttuja :)
      Kiitos Manda!

      Poista
  4. Olen niin samaa mieltä jo kaikkien edellisten kommentoijien kanssa, ihanaa kun olette tehneet tätä haastetta yhdessä! Jutut, joissa lapset on saanet olla tekemisessä mukana, on kyllä meilläkin aina tosi mieleisiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapset kyllä mielellään auttelevat ja ovat mukana tekemässä juttuja. Ja välillä kun itse on jumissa jossain, niin lapsilta satelee monia ideoita asian etenemiseksi.
      Kiitos Krista!

      Poista
  5. Miten taitavasti toteutetut Lapsuusmuistot! Hienot kuviot niin lehti kuin öttiäinenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvista tuli kyllä todella kivat. Nyt täytyy pitää peukkuja, että värit kestää eikä heti kulu pois.
      Kiitos Hieno tar!

      Poista
  6. Yhdessä tekeminen on kyllä niin mukavaa. Onnistuneet lopputuloksetkin! :)

    VastaaPoista
  7. Ihana, yhdessä toteutettu työ! :)

    VastaaPoista
  8. Vaapulan haasteita on ollut tosi mukava seurata kuluneen syksyn aikana:) Meidän kotipihasta löytyy iso vaahtera ja siitä riittikin syksyllä paljon riemua lapsille, ensin pompittiin lehtikasoissa ja sitten maalattiin sormiväreillä vaahteranlehtiä. Se on kyllä niin ihanaa seurata miten lapset innostuu ja miten upeita oivalluksia heiltä tulee. Upeita luomuksia olette yhdessä tehneet, tästä on syntynyt kauniita muistoja:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä ollut mukava seurata kaikkien käsityöihmisten upeita töitä blogeista. Vaahteranlehdet on kyllä ihania, isoja ja niiden väriloisto on kertakaikkiaan mahtava syksyllä.
      Kiitos Villa Pipo!

      Poista