Ostin facebookin kirpputorilta yllätys kirjan: Mekkoni mun, kirj. Jennifer Paganelli. Kirjassa on monia mielenkiintoisia, simppeleitä ja ihania mekkoja ja muutamia asusteita koossa 2v-14v. Kaavat ja ompeluohjeet on selkeitä ja hyvin selostettu. Olen enemmän ommellut joustavia, joten mielenkiinnolla olen lähtenyt tutustumaan joustamattomien maailmaan. Kirpputorilta tarttui eräs kerta mukaani ihanan pehmeäksi kulunut pussilakana. Lähdin kokeilemaan kirjasta Marin veikeä vyömekko-kaavaa.
Sen verran tein ohjeista poiketen, että helman rypytin framilonilla sen sijaan, että olisin laskostanut ja vasta sitten ommellut kuminauhan. En tehnyt vyölenkkejä, sillä ajattelin josko mekko menisi myös ilman vyötä. Jo kaavojen piirtovaiheessa huomasin kaula-aukon olevan todella iso, joten sitäkin pienensin muutamilla senteillä.
Mekon koko on 2-3v ja käyttäjä 2,5v, mekko on kuitenkin aika väljähkö ja kaula-aukko on edelleen iso. Mekko siis sujautetaan suoraan pään yli ilman kiinnityksiä. Seuraavaan mekkoon tietää selvästi kavennella kaavaa, mutta kyllä tämä käyttöön tulee. Ja tyttö on siis ihan käyrillä kasvava. Mekon malli on kiva ja se oli helppo ja nopea ommella.
Näin sitä on muodostunut tytölle vaatetta kesään. Eskarilaiselta on muutama paitatoive ilmaantunut. Koululainen sitä vastoin ilmaisi toiveensa vaatekauppaan, joten seuraava reissu luultavasti suuntaa H&M:ään eikä kangaskauppaan.
Tämän vuoden tavoitteeksi asetin farkkujen ompelun itselleni. Siinä olenkin hyvässä vauhdissa, muutamia kaavoja olen katsellut ja itseäni mittaillut ja nyt on jo farkkukin leikattuna. Joskohan sitä jo valmista saisi tälle viikkoa.
Tämän vuoden tavoitteeksi asetin farkkujen ompelun itselleni. Siinä olenkin hyvässä vauhdissa, muutamia kaavoja olen katsellut ja itseäni mittaillut ja nyt on jo farkkukin leikattuna. Joskohan sitä jo valmista saisi tälle viikkoa.
Mukavaa alkanutta viikkoa!

