Trikoopaitoja ja merinokerrasto koossa S

Ompeluryhmässä saatiin ostaa kangasta, mistä ompelin itselleni 2 paitaa. Kangas oli mieleiseni, mutta olikin hieman vaikea pohtia mitä siitä haluaisin tehdä. Toisaalta en nähnyt kaikkea samassa vaatteessa, mutta värien puolesta tiesin yhdistämisen olevan hieman haastavaa. Tongin kangaskasoja enkä tietyti löytänyt mitään sopivaa yksiväristä enkä edes mustaa trikoota. Joten valinta tapahtui niiden epäsopivien joukosta.

Tämä tunika valmistui ensin. Kaavaa ei taaskaan ollut, vaan laitoin t-paidan kankaan päälle ja lähdin siitä mallailemaan ensin miten haluan kuviot. Se olikin haastavaa, kun oli tietysti monta mahdollisuutta ja ideaa. Kun pääsin lopputulokseen leikkasin kangasta reilulla kädellä. Hihat on holkkihihat.

Se yhdistettävä kangas olikin se seuraavaksi vaikein tehtävä. Mallailin kankaan kanssa erivärisiä tummia trikoita. Koska tosiaan ei kaapissa ollut kuin pieni pala mustaa trikoota, päädyin laittamaan tälläistä aika lirua mustahtavaa trikoota taakse. Ihan en vielä tiedä tuliko huti päätös, täyty asiaa pohtia tunikaa pitäessä, sillä ehkä vähän turhan erisävyinen tuo on.

Pakkasessa kuvauksessa oli hauskaa ja kylmää. Mittari oli laskenut lukemiin -22.

Tämän paidan kuvaajaksi otin 3v tytön. Tässä hänen taidonnäytettään :)

Tuli sitä jotain säähänkin sopviaa tehtyä, koska joka vuosihan se talvi yllättää kylmyydellään. Tein siis merinokerraston itselleni ja hyvin kasvot peittävän kypärämyssyn. Minähän työmatkapyöräilen ympäri vuoden ja hiihtoonkin olen taas hurahtanut ja juostuakin tulee. Kunhan tämä flunssa tästä nyt taas hellittää niin pääsee urheilemaan. Näillä pakkasilla helposti  paleltuu kasvot. Aiemmin minulla ei olekaan ollut merinokerrastoa ja kerrasta rakastuin. Sehän on mahdottoman lämmin!

Kaavat:

-tunika ja toppi omat

-Merino kypärämyssy oma

-merino housut Ob 5/14 Sammalikko 36 (muokattuna omien mittojen mukaiseksi ja sivusaumattomaksi ja vyötäröä matalammaksi) 

-merinopaita Ob 5/13 Monday Basic (olkasauma muokattu pois)

Kankaat:

-toppi ja tunika etuosa ompeluryhmästä. Topin takaosa trikoo kangastukku ja tunikan takaosan mustahtava trikoo kangaskapina

-musta ja tumman harmaa merinovilla jyvaskylankangaskauppa

-punainen ja lime merinovilla fb kirppikseltä

Tilkkuilua

 Olen aina ihaillut muiden tekemiä tilkkutäkkejä, mutta ajatellut etten minä sellaista jaksa tehdä. Tuossa sitten joulunpyhien jälkeen aloitin kangaskaapin siivouksen ja niitä tilkkuja ja kangaspalojahan riitti ihan reilusti. Oli pientä tilkkua ja isompaa kangaspalasta, mitkä roikkui kaapissa ilman inspiraatiota, kun niistä oli jo jotain aiemmin tehty. Koska en tiennyt mitä niille kaikille oikein tekisin, päätin tehdä ensimmäisen tilkkupeittoni. Ensin siitä piti tulla piknik-peitto, mutta matkan varrella suunnitelma muuttui sohvapeitoksi, mihin kaikki mahtuisimme kääriytymään pakkasiltoina, mutta loppujen lopuksi päätin tehdä siitä pussilakanan tytölle. Hyvä idea? Tai ei. Sellainen siitä tuli. Enpäs arvannut sen valmiina painavan ihan niin paljoa. Mutta jos ei pussilakanana käyttöä tule, mietin jo jatkoa päiväpeitoksi.

Tilkkujen kooksi valikoitui 20cm x 20cm. Totesin 10cm x 10cm olevan aika pieni ja hermoja raastava ompelukokemus näin ensimmäiseksi tilkkupeitoksi. Sitäpaitsi 20cm x 20cm kokoisista paloista oli helppo laskea pussilakanan 150cm x 200cm kooksi saumanvaroineen. Kaivoin kaapista kaikki tilkut ja pidempään "hilloutuneet" kangaspalat ja leikkelin ne pahvipalasen kanssa yksitellen paloiksi. Osasta kankaista sai useampia paloja ja osaa vain 1kpl. Levitin olohuoneen lattialle pussilakanan ja sen päälle aloin asettelemaan tilkkuja. Koska tilkkujen määrä vaihteli ja värisävyt samoin, päätin laittaa palat täysin randomisti ja aloin ommella paloja yhteen rivi kerrallaan. Niinhän siinä kävi että ilta vierähti nopeasti ja saumuri sauhusi usean tunnin putkeen.
 

 Taakse jätin isompia kangaspaloja, koska 150 x 200 kokoista yksittäistä kangasta ei minulla ollut ja tähän pääsi loppuja isompia paloja, mitkä kaapissa pyörivät odottelemassa tekijää. Tuota päärynäkangasta ostin aikanaan ompelu-urani heh alussa ja tein siitä leggarit tytölle ja sen jälkeen se on sen n.2v ollut kaapissa. Marimekon ruutukankaasta olen tehnyt silloin tällöin aina jotain pientä, sitä oli minulla korallin värisenäkin (etupuolella viimeiset palat) ja olikin jo kiva saada kangas käytettyä kokonaan kaapista pois.

 Pussilakanan yläkulmissa on käsiaukot helpottamassa peiton laittamista.

 Kaveriksi tilkkupeitolle tein trikoosta tyynyliinan. Koska tilkkuinen tyynyliina voi tuntua vähän epämukavalta pään ja kasvojen alla, en tilkkuillut sitä. Leijonakuningas on yksi kestosuosikeistani, lapsena katsoin sitä uudestaan ja uudestaan kyllästymättä. Omat lapsenikin ovat sitä tykänneet katsoa, ei kyllä niin suurella palolla kuin itse aikanani. Melkein tekisi mieli napata tyynyliina omakseni.

 Lapsuusmuisto haasteen aikana painettiin tytön kanssa vaahteranlehdillä ja sieltä jäi yksi painettu kangaspala käyttämättä. Sen käytin nyt tyynyliinan toiselle puolelle.

 

Tässähän nämä valmiina odottamaan käyttäjää. Tässä jo seuraavaa tilkkuiluprojektia suunnittelen, sen verran tuota tilkkua ja ompelujätettä syntynyt viime vuosien aikana. Itse en ainakaan raaski helpolla luopua mistään, vaan ajattelen, josko sitä joskus johonkin tarvitsisi. Tarvitsee tai ei, niin päätin että nyt niistä on jotain tehtävä. Onneksi seraavaan projektiin saan suunnitteluapua keskimmäiseltä lapselta. Tästä varmasti lisää ensi vuoden alussa, jos suunnitelmissa onnistutaan.

Oikein mukavaa loppu vuotta ja onnea vuodelle 2016!

Pyhien viettoon rennosti collegella

Joulunpyhät tulossa ja sinne tarvitsi hieman rentoa ja mukavaa vaatetta. Hupparitunika Annukan aurinkoiset blogin inspiroimana. Kaavaa etsin, millä toteuttaisin ja OB Woman lehdestä löytyikin hyvännäköinen hupparin kaava. Pidensin helmaa reilulla kädellä ja pyöristin takaa. Mietin muitakin muokkauksia, mutta päätin mennä kaavan mukaan. Taitoin kaavan kahtia ja leikkasin eriväriset kankaat, nostin etukappaleen kaavan itseni päälle ja hihan kädelle ja katsoin kohdan mistä hihat pätkäisen. Myönnän, että hieman jännitti osuuko hihojen sauma samaan kohtaan, mutta niin ne vain kohtasivat. Tunikasta tuli juurikin mieleiseni, mukavan rento ja lämmin pidettäväksi. Satulahihat (?) on mukavaa vaihtelua perushihoihin. Huppu on mielestäni turhan muhkea, sitä pienennän jos vielä kaavaa käytän, mutta muuten kaava sopii minulle erittäin hyvin ja vastaa kokoa sillä käytän S/36 vaatetta.

 Olin tehnyt housuja pojalleni OB 4/15 löytyneestä kaavasta ja koska ne näytti mukavilta pojan päällä, päätin tehdä itselleni samalla kaavalla. Valitsin kooksi 170, mistä hieman lyhensin lahkeita. Lahkeet jäi vieläkin pitkiksi, mutta ei käyttöä haittaa kun on resorit lahkeissa. Mukavat kotihousut.

Vyötäröllä leveä resori keltaisilla nauhoilla. Saa syödä vapaasti jouluherkkuja :)

Kaavat:

-Tunika OB Woman 5/15 Get Moving koko 36

-Housut Ob 4/15 Juggler koko 170

Kankaat:

-Huppari petrooli harjattu joustocollege Kangaskapina, 

              alaosa sininen 100% puuvilla college Jyväskylän kangaskauppa

-Housut 100% puvuilla college Nappinja, 

   housujen resori Jyväskylan kangaskauppa,

keltainen nauha on kengännauha 

 Näiden tonttujen myötä toivotan rauhaisaa joulun aikaa 

ja 

paljon ompeluaikaa ja inspiraatiota vuodelle 2016 !

Käsitöitä lapsuusmuistojen siivittämänä

Vaapulan blogissa on ollut syksyn mielenkiintoisia haasteita. On ollut mukava seurata taitavien käsityöihmisten erilaisia töitä ja ihanaa kun joku jaksaa järjestää näitä haasteita. Itse tykkään kovasti niihin osallistua, kun haaste antaa aina hieman lisäpotkua käsityö harrastukselle. Osallistuin lapsuusmuisto-osioon. Mietin miten lähestyisin aihetta, ideoita oli monia ja oli vaikea päättää minkä niistä toteuttaisi..

Syksy on ollut ihanan lämmin ja aurinkoinenkin. Tyttö on keräillyt usein vaahteranlehtiä ja eräänä päivänä ulkoillessa sanoi että haluaisi maalata niitä. Muistin kotona olevan kangasvärejä ja siitä se ajatus lähti. Omissa lapsuusmuistoissa muistan kuinka tykkäsin lapsena kovasti piirrellä ja askarrella ja erilaisia töitä kertyi niin kotona kuin koulussa. Vieläkin on tallessa joku ala-asteella tehty penaalini ja yläasteella neulotut villasukat ja ommellun paidan käytin reikäiseksi asti. Ja muistan kuinka kaiversin kipsityötä melkein itku silmässä, muutaman kolon siihen sain aikaiseksi, mutta valmista tuli. Ei ne tekeleeni niitä kauneimpia ja taidokkaimpia ollut, mutta sitäkin rakkaampia. Ja ai, kun olin tyytyväinen omatekemiin juttuihin! Siitäkin syystä olen tyytyväinen että olen hypännyt käsitöiden pariin, vaikka välillä olen valmis heittämään koneet ikkunasta ulos, niin kyllä se silti on ihana sanoa lapsen paitaa ihastelevalle, että ihan ite tein.

Tyttö valikoi kankaat mihin maalaa. Yhdessä katsottiin värit ja sekoitettiin keltaista ja punaista syksyn väreissä. Tyttö maalaili innokkaana lehteä ja yhdessä painettiin se kankaalle, eikä tietenkään pienistä virheistä ja maalin leviämisestä välitetty. Tyttö vielä lisäksi maalaili vapaasti violettia kimallemaalia lehden ympärille.

Ja kas kummaa, poikakin innostui asiasta ja halusi tehdä itselleen tyynyliinan. Joten siitä rohkeasti otti pensselin ja maalin ja alkoi hommiin. Poika silloin tällöin pyytää että saisi ommella ja usein annankin jotain tilkkua ommeltavaksi. Nyt tulikin pojalta hyvä idea tehdä tyynyliina itse, se onkin mukavan helppo tehdä. Yhdessä katsottiin mittoja tyynystä ja leikattiin kangas, lähes omatoimisesti poika sitten ompeli saumat kasaan. Kun tyynyliina oli valmis, poika samantien vaihtoi sen itselleen ja oli oikeinkin tyytyväinen itse tekemästä tyynyliinasta. Ja ehkäpä vielä tyytyväisempi oli äiti :)

Tässä valmiit tuotokset; pyjama minun ompelemana. Tyttö muistaa kyllä mainita kuinka teki kuvan ihan itse. Ja pojan itselleen tekemä tyynyliina, josta heti muodostui lemppari. Raitakangas (ylempänä kuvassa) vielä odottaa mitä siitä tulisi, sitä ei tyttö vielä osannut päättää tehdäänkö tyynyliina, mekko vai pyjama. Toivottavasti näistä jää omille lapsille mukavia muistoja.

Kiitos Vaapula! Oli mukava osallistua haasteeseen!

Nahkalaukku

Nahkalaukku, mikä on odottanaut valmistumistaan jo useamman kuukauden. Ensin suunnittelin, mietin kokoa, sitten leikkelin nahkaa, valmistelin ja mietin. Pohdin ja mallailin. Tein etupuolen laukusta kuvahaulla löytyneen laukun inspiroimana. Se jäi siihen. En tiennyt mitä teen toiselle puolelle laukkua. Sitten löysin kirpparilta muutamalla eurolla pussilakanan mikä sopi hyvin sisälle. Siitä suunnittelu taas jatkui.

 Kun vihdoin sain laukun etupuolen ja takaosan suunniteltua ja leikeltyä, liimailin nahkaliimalla palaset reunoista kiinni, jotta ompelu olisi helpompaa. Ompelin nahkapalat yhteen. Sitten iskikin tauko, jälleen. En tiennyt miten ihmeessä ompelisin vetoketjun, sillä nahkakerroksia tulisi niin paljon vetoketjun tikkaukseen, ettei ompelukoneeni siitä selviytyisi. Katselin keskeneräistä laukkua ohimennen ompelunurkkauksessa ja ehkä jo vähän luovutin. Laukku odotti siinä tilanteessa varmaan yli kuukauden, kunnes päätin että nyt en ompele muuta ennen kuin laukku on valmis. Sitten ei auttanut muu kuin tarttua uudestaan hommiin, jotta voisi ommella muutakin.

 Mietin miten vetoketjun ompelisin ja päädyin lisäämään nahkakaitaleen ja kääntämään sen sisäpuolelle. Niin ei tarvitsisi miettiä kuinka vetoketjun ompelee ja tikkää päältä. Loppujen lopuksi en edes tikkauksia tehnyt, ja vetoketju olisi siis voinut olla päälläkin. Olkahihnan tein 3 nahkapalasesta, mitkä taitoin ja ompelin yhteen ja sitten letitin.

 Toinen puoli laukusta noudattelee samanlaista linjaa. Tämän tosin tein pajon yksinkertaisemmin. Halusin kuitenkin jotain pientä toisellekin puolelle, koska pelkkä ruskea nahka näytti jotenkin tylsältä. Harmittelin myös kun ei ollut mitään koristeniittejä tms. mitä olisi voinut miettiä tähän.

 Tässä pilkottaa hieman sisäpuolta, mikä on siis kierrätettyä raitapuuvillaa. Laukku on sopivan tilava kalenterille, papereille ja rahapussille. Sisältä löytyy myös yksi vetoketjutasku mihin saa vaikka avaimet, niin ei tarvitse niitä kaivella laukun pohjalta.

Olkahihnan kiinnitykseenkin jouduin soveltamaan. Letittämisestä johtuen liitoskohdista tuli niin paksut, ettei kone olisi siitä selvinnyt. Käsin yritin, mutta eihän tavallisen neulan kanssa hommasta mitään tullut. Jollain virittelyllä sain kiinnityskohdista tuon näköiset. Toivottavasti kestää menossa mukana! Rinkula on kierrätetty aiemmasta laukustani, mikä sanoi jo sopimuksen irti. Hihna on sen verran pitkä että laukkua voi kantaa pään yli, mutta menee myös hyvin saman puolen olalla.

Olipahan projekti, mutta vihdoin tuli valmista. Kauneusvirheitä löytyy, mutta täytyy sanoa että pitkästä aikaa koin todellista ompelun onnistumisen riemua. Monesta vaikeasta kohdasta tuli selvittyä, kuitenkin ilman valmiita kaavoja ja täysin ilman ohjeita. Eikä nahan ompelustakaan ole sen enempää aiempaa kokemusta, kuin pieni yksinkertainen kännykkäkotelo. 

Tämä pääseekiin heti käyttöön ja tositoimiin, sillä minulla puhaltaa elämässä taas jälleen totaalisesti uudet tuulet ja vaihdan työpaikkaa ja istahdan myös samalla koulunpenkille jatkokouluttamaan itseäni. Ja otin myös uuden urheilulajin opeteltavaksi. Tässä siis todennäköisesti verkkainen julkaisutahti jatkuu kaiken hässäkän keskellä, mutta tuskin ompelukoneet täysin hiljenee. Mukavaa syksyä kaikille!

P.S.

Ja kaikkihan tietysti haluaa varmasti nähdä ja tietää kaavan. Tässä sen on, eräässä yövuorossa piirretty aamuyöllä.

Laukun mitoiksi tuli: korkeus 27cm ja leveys 36cm, olkahihna 70cm

Perusvaatetta pojalle 128cm

Pojan vaatekaappi kaipasi täydennystä perusvaatteilla. Pitkähihaisiin paitoihin olikin jo kaava, minkä olen tuumannut hoikalle pojalle hyväksi. Mutta lyhythihaista paitakaavaa vähän haeskelin. Lopulta sellainen löytyi v.06 Ottobrestä. Koska poika on hoikka, piirsin kaavan n.116cm leveydellä, mutta 128cm pituudella. Kaava näytti jo mallikuvissa ja kaava-arkissa leveältä mallilta.

 Housujen kaavaksi etsin taas jotain muuta, vaikka Ultimate Casual on ollut hyväksi havaittu kaava. Perushousukaava löytyikin OB 4/15. Poika itse pyysi joustofroteehousuja ja tästä olin enemmän kuin tyytyväinen, sillä college ei tunnut kestävän ehjänä pojan menossa. Ohjeessa housunlahkeissa on resorit, mutta itse laiton kuminauhat.

Kankaat:

-Auto ja lentokone Eurokangas

-petrooliraita Jonic ja sinappinen raita Nosh

muva-raitaa en muista

-jalkapallo Sashop

-vaaleampi vihreä joustofrotee Sampsukka

ja tummempi ostettu yksityiseltä 

Kaavat: 

-Pitkähihaiset paidat OB 6/14 Ensemble suurennettuna 128cm

-Lyhythihainen paita OB 3/06 T-paita leveys 116cm, pituus 128cm

-Housut: OB 4/15 Juggler 128cm

Prinsessa vai prinssi?

Syysterveiset täältä blogi hiljaisuudesta. Kummasti sitä arki mennyt kiireiseksi, ettei oikein bloggaamaan ole ehtinyt. Ja kyllä tuossa oli pieni ompelutaukokin, kun ei yksinkertaisesti ehtinyt eikä jaksanut tässä arjen hulinassa. Todellakin tuntuu olevan ruuhkavuodet ja onhan se niin, että työnteko haittaa harrastuksia! Nyt vapaapäivän kunniaksi ompelin eilen illalla ja jatkoin aamulla loppuun. Ja sain kuin sainkin tytön heti kuvattavaksi ne päällä.

Olen tässä miettinyt, että on aika erilainen maailma tytölle kasvaa kahden isoveljen jälkeen pikkusiskona. Meillä asuu prinsessa isopoika tällä hetkellä. Tämän ison pojan vaatemakukin vaihtelee, toisaalta pitäisi poikamaisia ajoneuvoja, mutta toisaalta mennään tyttömäisemmin korut kaulassa ja toivotaan pinkkiä mekkoa. Mutta täytyy sanoa, että olen iloinen kun mitään suurta röyhelöprinsessa vaihetta ei ole tullut, enkä pistä pahitteeksi vaikka ei tulisikaan. Ja tyytyväisenä ompelen nyt kaikenlaista ja -väristä vaatetta.

Tässä tytön omista toiveista vaatetta. 

 Kankaat:
-Raidat Jonic

-Autot Eurokangas 

-Ponit Sampsukka

Kaavat:

-Leggarit: oma kaava 104cm

-Autopaita OB 4/15 Three tipes T muokattuna kaulua-aukko normaaliksi, koko 104cm

-poni tunika OB 4/15 Animal Portraits (olkia muokattuna, mm.tereet jätin pois), koko 104cm

Miten teidän lasten vaatemaut on menneet? Onko selkeitä vaiheita minkälaista ja minkäväristä pidetään vai kelpaako kaikki?

Mukavaa viikonloppua!